Kierra des Leus Chapellois
Sieni
KoiraNet-linkki
pitkäkarvainen hollanninpaimenkoiranarttu, hopeabrindle maskilla
s. 19.05.2011
kasv: Nathalie Deleu, Belgia
----------
Lonkat: C/D, nivelrikko aste -/1 (06/2013)
Kyynärät: 0/0
Selkä: ok 03/2013
Polvet:
Silmät:
Mitat 1-vuotiaana: 20kg / 57cm
----------
MH-luonnekuvaus suoritettu 13.04.2013 klik
luonnetesti vuonna 2013-2014
----------
Miksikö minulle tuli holsku?

"---- ja Sinin kanssa tuli asia puheeksi. Kuulin, että hälle on tulossa tuontipentu, ja samassa setissä tulee sun koira joka voisi tarvita sijoituskotia."

Minä olen aina ollut kova kyselemään eri roduista, yhdistelmistä, nartuista, pennuista. Kesällä 2011 pentukuume taas jylläsi ja tsekkailin useita kiinnostavia yhdistelmiä useassa eri rodussa. Sitten ihan sattumalta tuttavani Sinin kanssa tuli koirajutut puheeksi, ja kuulin tosiaan että hänelle on tulossa varsin mielenkiintoinen pentu Belgiasta. Sinin uroksen sisko tulisi samassa paketissa ja sille etsittiin puolivirallisesti sijoituskotia. Yllä oleva lainaus on pätkä ensimmäisestä mailistani Sannalle, narttupennun tuojalle/omistajalle, ja loppu onkin sitten historiaa... minä, jonka mielestä pitkäkarvaiset holskut on paskoja harrastuskoiria, lyhytkarvaisetkin on sellaisia että saapi tarkkaan katsoa mistä uskaltaisi ottaa, ja joka nyt ei ainakaan sotkeudu mihinkään sijoitushommiin, otin itselleni sijoitus-pk-holskun harrastuskoiraksi. Sattuu sitä paremmissakin piireissä. ;D

Puolustukseksi sanottakoon, että pentu oli ensin tulossa minulle, sitten päätettiin että ei tulekaan jos pentu ei ihan vastaakaan minun odotuksiani, mutta sen saavuttua Suomeen ja oltuaan Sannalla viikon, viesti oli että tämä on niin sähikäinen että potkua pitäisi kyllä riittää minunkin tarpeisiini. Ei siis mikään pakkosaada-päähänpisto, vaan todella harkittu ostos. Sienen taustalla on ns. knpv-koiria ja lyhytkarvoja, ja se on vain 50% pitkäkarvaa. Isällä on koetulos suojelusta ja se kilpailee agilityn kolmosluokassa, emä on rotuunotettu. Koska tämä on vähän tällainen kummajainen, siitä oli hankala etukäteen sanoa mitään varmaa.

No, näin videoita ja sain pitkiä analyyseja pennusta. Loppujen lopuksi ajelin katsomaan pentua; jos tykkäisin siitä vielä paikan päällä, se lähtisi mukaani. Ja niinhän se lähti. Olen ollut Sannan kanssa jo vuosia sitten ekoja kertoja yhteydessä holskuista kysellessäni, silloin kun mulla ei ollut mudiakaan. Ollaan siis jollain tavalla "nettituttuja" ja koska olen tykännyt Sannan ajatuksista rotua ja sen kasvatusta koskien, uskalsin lähteä sijoitukseen mukaan. Paljon asioita on käyty läpi jo etukäteen ja tällä hetkellä on vahva fiilis, että homma tulee toimimaan. Toivottavasti olen oikeassa :)

Sieni on aloittanut niin tokon, agilityn kuin pk-jäljenkin opiskelun. Se on hyvin erilainen ohjattava kuin mudini, ja paljon on saanut itsekin miettiä omaa toimintaansa. Sieni on superahne ja se myös leikkii varsin kivasti. Se on myös hyvin laumaviettinen, ja ohjaajan hyväksyntä ja kehut on sille tärkeitä. Palautteen se ottaa hyvin vakavasti ja mielellään usein passivoituisi; onneksi olen osannut varoa sitä alusta saakka, eikä koira ole koskaan päässyt väistämällä pois näistä tilanteista. Sieni on hyvin avoin, sosiaalinen, reipas, luottavainen, optimistinen pieni narttu. Suurimpana puutteena näen juuri tuon ohjaajaherkkyyden tai -pehmeyden - koirassa saisi olla minuun makuuni vähän enemmän "munaa"! Toisaalta tällainen on hyvin arkihelppo koira ja se on ollut minulle aivan ihanaa yhden puupäämudin jälkeen. Sientä ei ole esim. koskaan opetettu ohittamaan ihmisiä tai koiria, sille riittää puheäänellä sanottu "sienieimene" ja kaikesta sosiaalisuudestaan huolimatta se ei todellakaan mene, ei edes ole kiinnostunut. Mudin, 4vee, kanssa tapellaan edelleen säännöllisesti miten sitä pitikään ohittaa siivosti...

Yläkuvassa vasta vähän aikaa meillä ollut pieni Sieni nukkuu sylissäni rannalla. Kuvan laatu ei ole kummoinen, mutta se kuvaa pentua niin kovin hyvin. Ihmeellinen luottamus, pennun maailmassa ei ole mitään pahaa eikä ikävää, ja umpiuneen voi vaipua juuri siellä ja silloin kun on tarve. <3 Samanlaisena se on pysynyt nyt vuoden täytettyään. Sen kanssa on todella helppo reissata, leireillä yms, koska sillä on aina kivaa ja siellä missä olen minä, on koti.