Perehdyin luonnetestiin kunnolla vasta kesällä 2011 Luksin käytyä testissä ja ihmetellessäni sen saamaa tulosta. Mitä enemmän olen asiaa tutkinut, sen keinotekoisemmalta koko testi tuntuu. Testi ei mielestäni missään tapauksessa ole absoluuttinen totuus koirasta. Se on vain kahden tuomarin näkemys koirasta sinä hetkenä siinä paikassa. Joissakin tapauksissa testikäynti on varmasti ihan hyödyllinenkin asia; Luksin kohdalla minua kiinnosti erityisesti puolustushalua ja terävyyttä mittaavat kokeet. Oikeassa elämässä on hankala järjestää tilanne, missä vieras ihminen uhkaa koiraa eikä peräänny heti jos koira osoittaa "vihaisuutta". Oli helpotus, että testissä koiralla ei loppujen lopuksi riittänytkään kantti purra tuomaria, vaikka se arjessa onkin moista päässyt muutamaan kertaan tekemään. Moinen käytös varmasti vahvistuu helposti, kun ihmisillä on tapana säikähtää ja vetäytyä pois koiran luota.

Sieni tulee varmaankin käymään luonnetestissä ihan samasta syystä; hauskaa nähdä miten se käyttäytyy moisissa järjestetyissä tilanteissa.

© Laura 2011 | laura(at)fungii(piste)org | kopiointi kielletty!